22. lokakuuta 2013

Kaunis Valo - lampun uusi asu

Risukranssit

ovat olleet tällaisenaan kuistin ovissa kuukausia...oli heti tarkoitus tehdän niille jotain vaan se oikea inspiraatio puuttui. Eräänä kauniina syksyn päivänä sitten syntyi nappi-idea!



Nappeja
Höyheniä
Hamppunarua
Kuumaliimaa



Ja kranssit saivat uuden ja viimeistellyn ilmeen!



Ja oih, tänään syntyi taas varmistus sille, että meidän väliovet saavat vielä jonain päivänä tumman käsittelyn. Kävin ystävän kanssa tänään kahvilassa, jossa sattui olemaan Maalla -lehti. Lehden sivuilla vilahti juuri oikean sävyinen puinen väliovi, se jäi  <3 mmeeni. Joudun ehkä huomenna ostamaan tuon lehden ja suostuttelemaan isäntää (paras hetki suostutteluun on juurikin ennen isännän 4 päivän kalareissua). Toiveikkaana saan siis olla ;)

Tämä ihanan mallinen lamppu tuli meille jostain alekorista lastenhuoneeseen. Lamppuna tuo halogeeni osoittautui kuitenkin vaaralliseksi lastenhuoneeseen, lämpenemisen vuoksi :/ Olin jo pitkään luopumassa tästä, muttei lamppuparkaa hevillä huolittu uuteen kotiin. 


Lamppu tarvitsi muodonmuutoksen!

Tarvikkeina: 

hyvin luettu paikallislehti ÄKS
yleisliima + vesi + kahvi-seos
pensseli

 Ja lamppu sai arkisen juhla-asunsa <3



















Valoa pimeyteen,

                                toivottelee

                                                          Maija

15. lokakuuta 2013

Vanhat verhorenkaat käyttöön!

 Tervetuloa Tupaan!


Kuistille virittelin callunat vanhaan työkalupakkiin, 
joka toivottaa tervetulleeksi tupaan...

Tuunataan pyyhkeenpitimet!

(ideaan olen törmännyt joskus viimevuoden puolella jossain...
toteutustapa oli erilainen -en muista millä renkaat oli päällystetty- minä valitsin materiaaliksi narun)

Eli tarvitset:

1.  verhotankoon tarkoitetun renkaan hyvällä nipsulla
2. narua/nauhaa tms.
3. kuumaliimapistoolin 
4. tussin

Liimaa naru renkaaseen kiinni. 
Kieputa narua renkaan ympäri. Liimasin sitä välillä kuumaliimalla kiinni, että pysyy siististi. 
Lopuksi kierrä narua renkaan halki puolesta välistä muutaman kierros ristiin rastiin. 
Kirjoita teksti (kädet - kasvot, ystävät - oma väki tms.)  paksulle pahville ja leikkaa haluamaasi muotoon.
Liimaa keskelle naruun kiinni.

Toki jos omaat laminointivälineet niin saat kestävämmät laput tai mikäpä estäisi kontaktimuovilla päällystämisenkään. Ajattelin nyt kuitenkin kokeilla kuinka nuo pelkät pahvit kestävät ja toistaiseksi ovat pysyneet moitteettomina.



Laitoin nämä meille keittiöön alakaapin ripoihin kiinni kun ässäkoukut tuntuivaat olevan aina pitkin lattioita...


Nipsut osoittautu meillä tosi käteviks, kun pyyhe tulee tosiaan noin matalalle. Isoa pyyhettä ei voinu lenkistä laittaa roikkumaan kun hipoi lattiaa ja pienet oli kuitenkin liian pieniä. Nipsun saa laitettua kätevästi keskelle pyyhettä kuten kuvassa ja isompi pyyhekkin mahtuu hyvin!



 Edulliset materiaalit - kirppikseltä ostin joskus pussillisen renkaita ehkä 50 centin hintaan!
Helppo tehdä - ota lapset askareisiin mukaan! (kuumaliima ei välttämätön)
Saat helposti oman näköiset - vaihda narun väriä tai pyöritä vaikkapa värikästä nauhaa!

Oletko jo miettinyt tai jopa tehnyt joululahjoja varastoon?
Minulla on pari jo jemmassa, mutta tiedän silti että aatonaattona jotain väkerrän vielä yömyöhään! Parhaat ideat tulee viimetipassa!

Tästä nopea ja edullinen idea, miksei vaikka pikkujoulupakettiin perinteisen kynttilän sijaan!

Eikun kaappeja kaivelemaan tai kirppikselle tekemään löytöjä! Sieltä löytää hurjan paljon materiaaleja tuunaukseen!

Tuunausiloa!

                               Maija

13. lokakuuta 2013

~Kahvintuoksua ~


Olipa taas! kerran hyvä? idea vanhan matkalaukun varalle, 
joka näytti vaativan piristystä. 

~ Kahvia ~
~ Pitsinauhaa ~
~ Paperia ~
~ Tussi ~

Ryttäsin ja vanhensin paperin kahvilla. 
Kuivatus, silitys, pitsi reunaan ja tussilla pari koukeroa!




Matkalla Kotiin <3


 Tämä matkalaukku löytää perille eksyessäänkin - oma koti <3


Isäntä on nikkaroinut tuon DigiboxiDvdYmtÄrsyttävänRumatHärpäkkeet 
piilottavan kaapin.
 Ovi on vanha ikkunanpoka, johon lasien tilalle laitettiin verkkoa. 
Seinät tehtiin pihassa harmaantuneesta laudasta. Jotain vaaleaa mietin tuohon kanteen kun eivät nuo tummat laukku ja kori nyt tuosta erotu...ehkäpä pistän silmukan koukulle ja tekasen jonkinmoisen pitsiliinan siihen.

Tästä yläkuvasta muuten näkyy (hyvin) vähän tuo meidän panelikorkeus, joka on siis olkapaneeli ei puolipaneeli. Olkapaneelilla saatiin ennen vanhaan kalliin tapetin kulutus minimiin kun tapetoitavaa jäi vain vähän seinän yläosaan. 



Kuistin tunnelmaa <3

Taas yksi lemppareista - nuo vanhat tikapuut. 
Löysin vuosia sitten ne autotallikirppikseltä ohikulkumatkalla ja maksoivat hurjat 5 euroa - löytö!



Syksyn vilua lämmittää 
kun kaksi sydäntä löytää toisensa <3

Tein tänään toisenkin kivan ja helpon askartelun. 
Huomenna raotan ideaa teillekkin -
eikös kaikilta pari ylimääräistä verhorengasta nipsuineen löydy? ;)

Ideaoita pursuaa kun opiskelu ei paina harteita
 - ihana syysloma <3
~     ~     ~ 
Rentoudun - siis luon käsilläni, 
(en kertakaikkiaan osaa vain olla).

Pakkasterveisin ( -2,5 mittarissa!)

                                                           Maija

7. lokakuuta 2013

Syystunnelmia tuvasta...

Tilaustyönä siskolle tyynynpäällisiä puusohvan pehmikkeeksi 9kpl. Sopivaa kangasta ei löytynyt valmiina, joten päätettiin yhdistää tumma pohja Vallilan kuviolliseen kankaaseen. Laadukkaat, kestävät ja hyvin pesuakestävät kankaat ja lopputulos miellytti molempia! Olin itsekin yllättävän tyytyväinen tyynyihin ja kyllähän noiden sekaan olis aika ihana uppoutua hyvän kirjan ja teekupposen äärelle <3


Viikonloppuna väkräilin sammaleen, jäkälän, risujen ja rautalangan kanssa. 
Tausta ei anna kyllä oikeutta tälle kuvalle 
- lunta odotellessa - 
mutta piristää pihaa kummasti. 
Jäkäläsydämmeen tein pohjan koivunoksista ja rautalangasta. Myös jäkälän kiinnitin ohuella rautalangalla. 

Innostuin rautalangasta niin, että piti taivutella talon nimi. Samalla kuumaliiman säänkestävyys on koetuksella kun ensi kertaa tein sillä pihalle tarkoitetun kyltin. Epäilen, että kelien huonotessa liimaukset pettää, mutta antaapa ajan näyttää. Ensimmäinen kyltti, jossa meidän oman rakkaan kodin nimi <3



Olipa kerran vanhan vanha peilirahjus erräässäkin vajanrötiskössä.... Idea poiki tällaisen makkariin, viime talvena takana oli valot (onkohan kuvaa täällä jo olemassakin), jotka loisti ihanasti hämärässä. Ne kyllä lisäilen heti kun kaivelen nuo kaamosvalot laatikostaan :)

Unelmat purkitettuina
Tänne on hyvä säilöä niin vahvat 
"Tämän minä vielä joskus toteutan!"-unelmat,
 kuin hennot "...ehkä joskus..."-unelmat. 
Unelmat on helppo heittää purnukkaan tekeytymään ja napata sieltä elämän varrella kun sen aika on tullut...ehkä sinne lennähtää unelmia unienkin aikanä, meidän tietämättämme 
- ehkä joskus huomaamme 
"tämä on juuri sitä mitä tarvitsin" -tuntematon unelma...


Makkarista
Saatoimpa eräs aamupäivä kysellä pienestä tummasta naulakosta, josko sattuisi jossain olemaan - ei kuulemma ole yhtään vintin uumenissa jemmassa. Vaan niimpä teki isäntä yllätyksen ja väkersi ihanan pienen naulakon ja vain koska piti saada 
enkelinsiiville paikka <3


Tässä taasen ehkä lempihuonekalukseni hiipinyt kaappivanhus - tarina löytyy aiemmasta postauksesta Marraskuun päiviä - paikka on tällähetkellä iskostunut tuohon eteisen-olohuoneen-keittiön yhtymäkohtaan. Pieni pala keittiötäkin näkyy taustalla...

Nyt on vielä ihania päiviä puuhastella ulkona,
vaikkapa sammaltöiden parissa! 

Aurinkoista mieltä Syksyyn <3

                              
                                        Maija

21. syyskuuta 2013

Satoisa Syksy



Sielläpä pilkottaa Mehtäkoto puiden lomassa mustikkaretkeltä tullessa. Piha on vielä(kin) hiekalla, eikä tuosta tänä syksynä muuksi muutu. Lumi antaa talveksi kauniin peitteen ja toivotaan, että ensi keväänä rahkeet riittäisi pihatöiden aloittamiseen. 


Oih, löysin paikallisesta kaupasta ihanan peltisen MUMMULA -kyltin ja sille olikin jo paikka valmiina. Meidän pihasta lähtee ihana polku sammaleisen satumetsän poikki lasten mummulaan ja tässä kiva lisä polun alkuun. Polkua reunustaa muutama heinäseiväs lyhtyineen, jotka on ihana sytytellä mennessä lasten kanssa. Tullessa meillä onkin sitten valaistu polku kotiin :)


Syksyn satoa 

Alkusyksyn ihanat mustikat ja vadelmat, Nam! 

 Puolukat on SUURIA ja niitä on paljon! 

Löytyi näitä ihania keltavahveroitakin parilta sieniretkeltä <3

Ja sitten tätä toisenlaista jokasyksyistä satoa
nimittäin

SUKKASATOA :)

Joka syksy saan neulomispuuskan nimenomaan sukkiin! Liekö joku esi-isien muinaisjäänne selviytymisvietistä kun ilmat alkaa kylmenemään ;) 
Toisen samanmoisen puuskan aiheuttaa pipot, mutta ommellen. Tänä syksynä olen saanut pidettyä itseni aisoissa enkä ole ommellut omille lapsille yhen yhtä pipoa kun laatikot pullistelee jos jonkinmoista myssyä. Taisi anoppikin jo viime syksynä mainita, ettei nuo lapset kyllä millään ehdi kaikkia näitä pipoja ja hattuja pitämään! <3

Nämä pelottavat haamusukat valmistui heti pojan siniharmaitten sukkien perään.
Haamut kokoa 30 ja pojalle koko 28

Lähikuva haamuista, hui!

Tämän lauantain aloitin neuloen heti aamusta <3 
Työn alla tytön sukat kokoa 30

Oih, miten ihanaa onkaan käpertyä taas sohvan nurkkaan kun ulkona on pimeää ja talossa täysi hiljaisuus. Sade ehkä ropisee mukavasti kattoon ja kynttilöiden liekit lepattaa...kissa hiipii kehräten lämpöisen viltin reunalle pitämään seuraa ja puikot kilisee kun pehmoinen lanka soljuu kerältä...
Ihana Syksy on taas meillä <3


Nautitaan syksystä 

<3 sateen ropinasta ja auringon paisteesta <3 
<3 pimenevistä illoista ja kynttilöistä <3
<3 putoilevista lehdistä ja värikkäästä luonnosta <3
<3 villasukista ja kilisevistä puikoista <3

Ihanaa Syksyä Kaikille !

                                         Maija

31. heinäkuuta 2013

Nopeat muutokset: hameesta mekoksi - haalistuneet tennarit juhlakuntoon!

Hamosesta mekoksi




Hamstrasin tällaisen pitkän kokoa 34 olevan kesähamosen kirppiksen "SAA OTTAA"-korista jatkojalostusta varten..
ompahan tuo tainnu viime syksystä asti odottaa inspiraatiota ja nyt se vihdoin iski . . .


Tässä syy uloskantohintaan
 - vetoketjun sauma ratkennut.
Eipä ollut kummonen vika kun kangaskin oli loistavassa kunnossa, ei siis roskistuomiota tälle vielä ollenkaan :)





Tuloksena maksimekko 4-vuotiaalle. Ja on helmaa joka hulmuaa, sehän on prinsessoille tärkeintä :)
                                                                



Tämän helpommaksi ei varmaan mekon teko voi enää tulla:

- sauman korjaus vetokejun vierestä
- kuminauhakuja vyötärölle ja kuminauha sisään
- framilon -joustonauhaa yläreunaan
- pitsinauhasta olkaimet ja rusetille olalle (helppo säätää yläosa oikealle kohdalle)
- napit koristeeksi pitsinauhojen kiinnityskohtaan

Mekko päälle ja menoksi! :)



Kenkien tuunaus


Olipa kerran ilta, jolloin oli aika silittää juhlavaatteet aamua varten valmiiksi. Mekko, sukkahousut ja bolero kauniisti laskettuna tuolin selkänojalle - valmista.

Skriik - eipä sittenkään, missä kengät? 
Ainoat juhlakengät ei enää mahdu tyttäreni jalkaan!
Kaupat on jo kiinni - aamulla ei enää kenkäostoksille ehditä.
Crocseillako hautajaisiin? Noway - vaikka kuinka ihanat mansikkacrocsit onkin!

Siispä tuunaamaan pihalle haalistumaan jääneet kengät vielä yön pikkutunneilla!


Hmm - mitähän näille voisi tehdä? 
Ja mitähän materiaaleja kaapista löytyy?

- valkoista maalia *check!
- kynsilakkaa *check!
- koristenauhoja *check!
- nappeja ja kuumaliimaa *check!

Kaikki tallessa, joten eikun tuunaamaan!


Ensin maalia pintaan 

- eipä ole ennen tässä talossa kenkiä maalattu tavan maalilla :D

Sitten kivaa kimallekynsilakkaa 

( jota muuten lantrasin ohueksi kynsilakanpoistoaineella )

Nauhat kuumaliimalla kiinni, tarranauhojen päihin vielä somat napit ja a´vot! 




Jo vain kelpaa nämä tennarit tällekin polulle!


Voi kumpa me aikuiset ei aina murehdittais jokaista asiaa..
eipä ne asiat taida murehtimalla edes parantua! 

Eikö otettaisi hetkeksi mallia lapsista? 


Huoleton Huilailija

Ihanaa alkavaa elokuuta teille,

                                                    Maija

26. heinäkuuta 2013

Surukukkia

Muistosydän


Tänään aamupäivä meni kukkia sitoessa. Ensin tein tätini hautajaisiin pienen muistosydämmen täysin luonnonmateriaaleista.


 Yksinkertaisen pohja syntyi koivusta ja kiinnitin kielon lehtiä sydämmen toiseen reunaan.


Kanerva oli kauniisti kukassa ja sitä löytyi omasta pihasta. Täytin sydämmen puolikkaan kanervanipuilla.


Mukaan muutamaa muuta luonnon kukkaa ja risun päälle hennosti heinää.


Pari nauhaa koristeeksi ja valmista tuli!


Luonnon kukat vaan on niin kauniita <3

Kukkalaite


Seuraavaksi tein ensimmäistä kertaa kukkalaitteen oasis-sieneen. Oli kyllä yllättävän helppo ja nopeakin tapa tehdä. Toiveena oli tähänkin luonnonmateriaalien käyttö osana kukkalaitetta. Lisäksi ostettiin 2 kimppua keltaisia Reilun Kaupan ruusuja tavan marketista.



Olin varannut pohjalle sekä kuusenhavua, että katajaa. Päädyin kuitenkin pelkkään katajaan ja jätin kuusenoksat kokonaan pois. Kivan kerroksikkaita olivat ruusut ja nätisti aukeamassa.


Lisäksi käytin tässäkin paljon kanervaa, voikukkaa ja mutaman varren kultapiiskua.





Näissä kuvissa näkyy ruusujen oikea väri, lämpöisen keltainen.
Nauhan ostin kukkakaupasta ja se viimeistelee kukkalaitteen.


Mukavaa on kukkiensidontakin vaan näissä surukukissa kun on aina se varjopuolensa... :(

                                                                      Maija